28. joulukuuta 2014

Matkalle Pariisiin


Muistan ensi kertani. Kävin Pariisissa yhdessä äitini kanssa kun olin ehkä kolmannella tai neljännellä luokalla. Muistan vieläkin sen hetken kun näin Eiffel-tornin ensi kertaa. Se tuntui unelle tai sadulle. Siellä se möllötti kaukana ja se oli totta. Se ei ollut postikortti. En ole sen jälkeen sanut muista nähtävyyksistä samanlaista epätodellisuuden tunnetta, en pyramideistä, en Taj Mahalista, en vanhoista temppeleistä, en mistään.


Muistan myös kun kävin viimeksi Pariisissa. Olin puhumassa LeWebissä. Olin aivan paniikissa. Muistan kuinka Peter Vesterbacka sparrasi puheeseen. En tästä paljoa muista, mutta selvisin siitä. Kai se meni vielä ihan hyvin. Niin luulen. Sen jälkeen ei esiintymiset ole tuntuneet enää niin pahalta. Kiitos siis tästä. Tämä oli esiintymiskokemuksilleni erittäin merkittävä etappi.

Mutta jeejeejee! Liput on varattu. Pariisi ja minä kohtamme jälleen. Nyt kun ei ole LeWebiä ja Eiffel-tornikin on tavattu, mitä kannattaisi tehdä? Kahviloita? Näyttelyitä? Vinkkejä? Paikan varaamme Airbnb:stä, kuten ennenkin. Pääsemme siis elämään kuin pariisilaiset konsanaan. Ja mukana on minun lisäkseni luonnollisesti Pasi ja Mila (tuolloin 10 kk:tta) :)

Ei kommentteja:

Jaa blogikirjoitus kavereillesi