12. helmikuuta 2012

Chasing dreams

Ensi viikolla se alkaa: Unelmien pyydystäminen. Tai on se periaatteessa alkanut. Veikkaan, että tämä vuosi tulee olemaan minulla muutoksia täynnä ja olen sen jo hyväksynyt. Aion antaa muutosten tulla ja puhaltaa hiuksiani. Muutokseen kannattaa suhtautua positiivisesti vaikka se pelottaakin. Ainakin minua se yleensä pelottaa. Paniikki ei auta, eikä vie mihinkään. Fiilis olkoon kuten alla olevassa kuvassa. Seuraavaksi haluan jakaa joitain peloittavia muutoksia, joita olen elämässäni tehnyt ja jotka ovat olleet sen arvoisia... Itse asiassa en muista, että olisin koskaan tehnyt huonoja päätöksiä kun olen seurannut intuitiotani. :)
Source: tumblr.com via Helene on Pinterest

1) Päätin pyrkiä Helsingin Kauppakorkeaan vaikka vanhemmat yrittivät kannustaa, että hakisin Vaasaan. Näin saisin varmemmin koulupaikan. Olin tuolloin Siwassa töissä ja eräs asiakas sai tietää siitä, että pyrin Kauppikseen. Hän jaksoi joka päivä muistuttaa minua (kun olin töissä), että en tulisi pääsemään kouluun jos olin töissä. Tämän naishenkilön poika kun oli ollut vaikka millä supervalmennuskurssilla ja lukenut aamut ja illat... Tilanne oli ennen pääsykokeita sellainen, että hän pudisteli kaupassa päätään kun näki minut... Voitte vain kuvitella, miltä tuntui. Ennen pääsykokeita olin aivan paniikissa. Muistan kun pääsykoetilaisuudessa katsoin ihmisiä ympärilläni ja laskin, että vain yksi meistä pääsisi sisään (kahdestakymmenestä?). Pääsin kouluun kuitenkin ensimmäisellä yrittämisellä. Ja voitte vain kuvitella, miten onnellinen olin siitä kun pääsin kertomaan tästä tälle Siwan asiakkaalle... Hehehe. Hänen ilmeensä oli kyllä mahtava. Sanoi onnittelut tyrmistyneenä. Kyllä se siwatyttö vain voi näyttää vanhoille leideille kyntensä. :D
2) Päätin perustaa Zipipopin Richardin kanssa. Eli päätin lähteä yrittäjäksi. Näin sillä hetkellä monta asiaa, jotka tapahtuivat myöhemmin. Pelotti, mutta yrittäjäksi oli vain lähdettävä. Päivääkään en ole katunut.
Eli, eiköhän kaikki uskota siihen, että unelmat voi toteutua? Ja nehän ei toteudu niin ettei niiden eteen tee mitään. Joten aloitetaan unelmien pyydystys. :)

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

mä olen siitä 'hölmö', että olen elänyt koko elämäni tunteiden mukaan. menin naimisiin lyhyen seurustelun jälkeen. sen vain tiesi, että toinen on se oikea. lapsia hankittiin kesken opiskelujen, ilman että vakitöistä, omistusasunnosta tai edes valmistumisesta oli tietoakaan. silti ollaan hienosti pärjätty ja kaikki elämässä on loksahtanut paikoilleen. uskon intuitioon, sen vain tietää kun joku juttu on oikein. joten tsemppiä unelmien metsästykseen. mikä elämässä olisi elämisen arvoista, jos ei haaveet..?

t.riikka

Kultsin kämppä kirjoitti...

Ihana blogi sinulla! Löysin paikalle kaverin suosituksesta.

Be careful what you wish for, they might come true...

Erica kirjoitti...

Kukkuu Hele?! Mitä sinulle kuuluu?
Joko tauti selätetty? Jatkuuko liikuntahaasteet?
Mä ajattelin nyt alkaa Tracyn 3kk treenikokeilun ja sitten katson tuon bodyrockin. Kesään mennessä kuntoon :)

HelloHelene kirjoitti...

Hei Riikka! Luotan itse myös paljon intuitioon. Mutta kyllä järjelläkin on minulla iso rooli. Ja ihanaa kuulla, että olet saanut elämässäsi noin paljon hyviä asioita.

@Kultsin kämppä. Kiitos! :)

@Erica. Hyvää kuuluu. En ole pystynyt treenata kun olen ollut flunssassa, mutta kai se on kohta selätetty.

akissfromthepast kirjoitti...

hienoa! unelmia pitää jahdata ja niiden täytyy antaa tulla :)

mä oon sun uusin lukija! innostuin tässä vähän flunssaisena lueskelemaan uusia blogeja :)

Jaa blogikirjoitus kavereillesi