10. marraskuuta 2011

Arvonta: Mikä on ollut elämäsi onnellisin hetki?

Jee! Sain Esportilta kivan jutun arvottavaksi blogiini. Eli kohta lähtee kaksi yhden viikon treenipassia onnellisille voittajille... Voit osallistua arvontaan kommenttiosiossa vastaamalla kysymykseen: Mikä on ollut elämäsi onnellisin hetki? Voittajat arvotaan kaikkien hyvien vastausten kesken ensi sunnuntaina klo 18.00 Suomen aikaa. :)
Treenipassit tulisi lunastaa ja käyttää vuoden loppuun mennessä ja ne voi käyttää joko Helsingin tai Espoon toimipisteessä.

18 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

elämäni onnellisimpia (niitä on monia) hetkiä on ollut matkat aasiassa, afrikassa ja etelä-amerikassa. usein, niin kuin itsekin kuvasit, matkoilla on todella läsnä hetkessä, saa perspektiiviä omaan elämäänsä ja oppii uutta. toisaalta matkoilta on aina kiva palata myös kotiin!
- Leena

AuraR kirjoitti...

Elämäni onnellisin hetki oli se hetki noin vuosi sitten, kun tajusin olevani vihdoin vapaa pitkään jatkuneesta vaikeasta masennuksesta ja oikeasti jaksavani elää sitä elämää, jota haluan elää. :)

Liisa kirjoitti...

Onnellisia hetkiä on ollut monia, ja ne ovat olleet hyvin erilaisia. Moniin on liittynyt niin paljon rakkautta, että on vaikea erottaa, mikä osuus onnellisuudesta oli rakkautta. Niinpä valitsen selkeämmän tapauksen, jonka myötä opin myös selkeän tavoitteenasettelun merkityksen.

19-vuotiaana kohdattuani Skontlannissa au pair -perheessäni ylitsepääsemättömiä ongelmia sanouduin irti, keräsin kimpsuni ja kampsuni ja suuntasin Lontooseen taskussani 10 puntaa. Kävin tutustumassa useaan isäntäperheeseen, mutta mihinkään niistä en halunnut töihin. Sitten löytyi perhe, jossa au pairin työnkuva tuntui pelottavan haasteelliselta mutta kutkuttavalta. Kävellessäni työhaastatteluun ihastuin seutuun ja mulle tuli vahva tunne, että tämän paikan haluan. Asetin selkeän tavoitteen: saan tämän paikan. Perheen tavattuani halusin saada paikan vieläkin enemmän. Paikkaa oli hakenut moni muukin, ja haastateltavia oli tulossa myös minun jälkeeni.

Elämäni onnellisin hetki oli se, kun seuraavana iltana soitin ja kysyin, mikä tilanne oli. Perhe oli yhteistuumin valinnut mut uudeksi au pairiksi! Ja niin alkoi mahtava puolivuotinen Lontoossa! =D Riskeerasin kaiken ja sain tilalle jotain parempaa kuin olin osannut ennen kuvitellakaan.

Anonyymi kirjoitti...

Mun elämäni onnellisin, tai oikeastaan onnellisimmat hetket ovat aina jouluisin, kun pitkästä aikaa pääsen perheeni kanssa yhteen. Useampi päivä menee pelkästään rakkaiden parissa, pitkän eron jälkeen. Sillon on vain täydellisen hyvä olla!

-Maria

Neiti Takkutukka kirjoitti...

Mun elämäni onnellisin hetki on se hetki, kun pääsin hakemaani lukioon. Oli todella huono itseluottamus ja pääsykokeissa unohdin keskeisiä asioita. En ikinä unohda sitä hetkeä kun löysin nimeni koulun seinältä! :)

M K kirjoitti...

Yksi hetki menee ylitse muiden ja se on tyttäreni syntymä. Huikea hetki, jota vieläkin muistelen kyyneleet silmissä :)

insensibility kirjoitti...

Elämäni onnellisin hetki oli kun lopetin IB-lukion ensimmäisen vuoden jälkeen viime elokuussa. Lähdin ulos, soitin äidille ja kerroin hänelle puhelimen kautta päätöksestäni. Ilon ja helpotuksen kyyneleet virtasivat kun muodostin huulillani sanat, jotka olin tiedostanut jo kauan mutta jotka annoin peittyä syyllisyyden ja täydellisyyden tavoittelun alle.

Tällä hetkellä opiskelen kotikaupungissani ja asun vanhempieni luona, enkä vielä toistaiseksi ole päätöstäni katunut. Enkä varmasti kadukaan.

... Mutta tuona elokuisena päivänä minä tajusin, että elämääni ei kukaan muu elä kuin minä. So why not make it as worth living as possible?

Nora kirjoitti...

Onnellisin hetki. Onneksi niitä on monia. Kyllä onnea on ollut nauttia ihanasta perheestä ja sen rakkaudesta, onnea on ollut myös tavata ihna mies ja elää elämää hänen kanssaan, onnea on ollut voittaa mestaruuksia urheilussa, onnea on ollut saada uusi työpaikka, onnea on ollut myös matkustaa ja maistaa herkullisia ruokia. Voin sanoa, että elämäni on kaiken kaikkiaan onnellista ja oleellisena osana siihen kuuluu liikunta, joka on poistanut monia murheita ja mahdollistanut uusien kokemusten, ihmisten ja paikkojen saamisen/tpaamisen/näkemisen! :)

Minttu kirjoitti...

Elämäni ainakin yksi onnellisimmista hetkistä oli, kun sain dippani kansiin ja totesin, ettei mun tarvitse enää opiskella, jos en halua.

Muut onnellisuudet ovat olleet enemmänkin onnellisisa ajanjaksoja eivätkä niinkään hetkiä.

Anonyymi kirjoitti...

Vaikea kysymys, vaikea nimetä vain tksi asia. Mutta kyllä aviomieheni tapaaminen ja hänen kanssa seurustelun aloittaminen on ollut elämäni onnellisin hetki tai aika.

Peppi

inni kirjoitti...

Mulla on ollut monenlaista onnellisuutta tän melko lyhyen elämäni aikana jo ja olen enemmän keskittynyt olemaan onnellinen jokainen päivä, kuin nostamaan jotain tiettyä asioita korkeammalle. Tavallaan olin onnellisimmillaan seurustelessani exäni kanssa, toisaalta taas onnellisin nyt kun tajuan, että pärjään myös itsekseni. Onnellinen olen perheeni kanssa tai ystävieni kanssa tai ihan itsekseni kotona. Onnellinen opiskellessa ja onnellinen töissä. Olen onnellisin juuri nyt kun tajusin miten hyvin asiat minulla on nyt :)

Anonyymi kirjoitti...

Elämäni onnellisin hetki oli, kun muutin pysyvästi Helsinkiin ja jätin ahdistavan opiskelukaupungin taakseni. Aloin juosta ja nauttia yksinkertaisesta elämästä.Kertaakaan en ole katunut, että lähdin pois. Henkinen ja fyysinen taakka putosi harteilta pois,

-LIV

Linda kirjoitti...

Onnellisin hetki tai oikeastaan kokonainen onnellinen päivä oli hääpäivä, kun mentiin miehen kanssa naimisiin. Sitä ei voinut etukäteen uskoa miten käsittämättömän onnellinen pystyi olemaan. Se oli täydellinen päivä muutenkin. Häät olivat täydelliset ja miehen kanssa oltiin rentoina ja vaan nautittiin päivästä eikä stressattu mistään. Silloin oli yhtä hymyä vaan koko ajan.

Johanna kirjoitti...

Se päivä kun pääsin fysioterapiakouluun. Ehdottomasti eniten elämäni suuntaan vaikuttanein päätös oli ottaa opiskelupaikka vastaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kun sain unelmieni opiskelupaikan toisella yrittämällä, oli ihana saavuttaa niin konkreettisesti jotain minkä eteen oli työskennellyt pitkään!
-Meri

projectlaura kirjoitti...

Hmmm.. onnelliset hetkeni ovat olleet yleensä jaettuja ja / tai silloin, kun olen ollut vapaa olemaan vain minä täällä ja nyt. Mutta yksi onnellinen hetki oli vähän aikaa sitten, kun hoksasin, että se vapaus voi jatkua forever! :D

Jenni kirjoitti...

Olen kuullut sanottavan, että ihminen ei muista onnellisimpia hetkiä elämässään. En tiedä onko se totta, mutta näkisin että se on ihan mahdollista.

Itse olen tosi tasainen ihminen, enkä ole kokenut suurta surua enkä sen koommin suuren suurta onneakaan, sinänsä kuulostaa oudolta mutta ei kai se mitään haittaa kun olen yleensä kumminkin tasaisen tyytyväinen asioihini.

Kuitenkin muistan yhtenä onnellisimmista sen hetken, kun pääsin ensimmäisenä perheestäni katsomaan sisareni vastasyntynyttä lasta muutama vuosi sitten. Itkin onnesta. Sitä tapahdu mulle kovin usein. Kyllä se uusi elämä vaan ihmetyttää :---)

HelloHelene kirjoitti...

Hei!

Voittajat on arvottu. Nora ja Neiti Takkutukka, laittakaa allekirjoittaneelle sähköpostiin omat tietonne (hello2helene@gail.com) niin saatte palkintonne. Onnea!

t. Helene

Jaa blogikirjoitus kavereillesi