24. maaliskuuta 2011

Uskalsinpas

Tänään olin rohkea. Minulla oli esiintyminen Messukeskuksessa ja menin sinne vaikka olen edelleen flunssassa. Mutta tämä ei ole se rohkeuden aiheeni :D vaan se, että puin päälleni mustan ihonmyötäisen mekon ja jaloissani oli korkkarit. :) Tietysti päälläni oli vielä pieni bleiseri, mutta asuni oli kuitenkin ihan erilainen kuin mitä olen tottunut viime vuosina pitämään. Ihonmyötäiset asut ovat näyttäneet päälläni minusta niin rumalta viime vuosina, etten olisi kehdannut pukeutua niihin, mutta nyt tilanne alkaa olla pikkuhiljaa hieman erilainen. On ihana huomata, että "onhan minulla tuo vyötärö" ja "eihän tuo vatsa enää pömpötäkään". Tämä on paljon, paljon, paljon palkitsevampaa kuin se puntariin tuijottaminen.
P1070578
P.S. Vastakohdaksi olen huomenna menossa erään lehden kuvauksiin ja minua pyydettiin pukeutumaan maskuliinisiin vaatteisiin. :D

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa! peili on aina palkitsevin, ja ne vanhat vaatteet mistä huomaa että on kaventunut. ja erityisesti hyvä olo, mikä tuon sinun muutoksesi myötä tulee! itsekin olen siirtynyt samantyyppiseen ruokavalioon jo vuosi sitten, toki sallin ajoittaiset herkuttelut irtareilla (en vieläkään ole keksinyt riittävän hyvää korviketta) mutta määrät ovat kohtuullisia. niin ja kaurapuuro. en tiiä, mitä ajattelet viljoista noin yleensä? rakastan puuroa! enkä suostu uskomaan että se olisi huonoksi.. vaikka ajoittain tuntuukin että se turvottaa.. ehkä kohtuus siinäkin on kaiken a ja o.

niin ja vaaditaan kuvia, tuosta kauniista mekosta ja kauniista tytöstä!

:)

(pieni aamuhypetys menossa, sori, energiaa täynnä)

Leena

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa :) Varmasti olit aivan upea!!

Peppi

Taina kirjoitti...

Totta! Istuvammat ja vartalonmyötäisemmät ja kaikin tavoin paremman näköiset vaatteet ovat kyllä yksi parhaista laihtumisesta seuraavia asioita. Paremman olon jälkeen tietty!

Helene kirjoitti...

Kiitos Leena, Peppi ja Taina! :)

Jaa blogikirjoitus kavereillesi