26. marraskuuta 2014

Jos vain mentäis eteenpäin

Mitä jos ei valitettaisi. Mitä jos mentäisiin eteenpäin. Mitä jos oltaisiin hieman hulluja ja uskallettaisiin uskoa isoihin (ja pieniin) asioihin. Uskoa, että me voimme olla maailman tai planeetan parhaita, kuten Peter Vesterbackalla on tapana sanoa.



Mitä jos tehtäisiin, eikä vaan puhuttaisi tai valitettaisi.

Mitä tehtäis? Mitä teen? Seuraavassa ajatustenjuoksuani seuraaville viikoille normitöiden ohella.
  • Haluan päästä raskauskiloista eroon -> Aloitan PT:n ensi viikolla // tapaaminen sovittu superhyvän PT:n kanssa, jota suositeltiin minulle.
  • Haluan saada myytyä supersiistin konseptin liittyen tulevaisuuden työhön (knowledge work), jotta pääsisin testaamaan ajatuksiani -> Sovin tapaamisen ensi viikolle eräälle asiakkaalle ja pitchaan sen. // kutsu lähetetty
  • Haluan työstää toisen nettikaupan pystyyn (Miksi? Koska se on nyt helppo laittaa pystyyn Zunystore.fi:n rinnalle ja sen konsepti on superhelppo. Nettikauppa on myös kiva harrastus kaiken ohella). Haluan tehdä sivun, jossa myymme tuotteita yhteisömanagereille. En ole löytänyt sellaista sivua, joten kokeillaan rakentaa se itse. Alkukustannukset ovat alhaiset, mutta potentiaalia tähän löytyy osittain myös Bloggerial.com:n kautta. Kyseisellä sivustolla vierailee koko ajan porukkaa vaikka en sitä usein päivitäkään). Tehtävänä on seuraavia juttuja, jotta päästään alkuun:
      • Tehdä resurssilaskelmat (arvio siitä paljonko aikaa ja rahaa tämä harrastus veisi).
      • Mietin sivustolle nimen -> kokeillaan sanageneraattoria ensin, jos se auttaisi pääsemään alkuun
      • Työstän ensimmäiset 5 tuotetta sivustolle myyntiin
      • Työstän asiakaskontaktilistan, jolle voin ilmoittaa sivun olemassaolosta kun se valmistuu 
  • Kirjoitan tulevaisuuden markkinoinnin trendeistä erääseen julkaisuun -> ajatustyö on aloitettu, nyt puuttuu enää kirjoitus 
  • Kirjoitan tähän blogiin useammin -> Kirjoitan tämän nyt ja sitten kanssa julkaisen, enkä jää pohtimaan. :D 
Se on varmaa, ettei tulevaisuus ole parempi, jos mitään ei tee. Uskon, että kun olen nämä tehnyt olen hieman viisaampi ja kokemuksia rikkaampi.

23. marraskuuta 2014

X-MAS GARAGE HELSINGISSÄ

Kävipäs hyvä flaksi! Koska olen jakanut omissa kanavissani juttuja Züneista (eli meidän vapaa-ajan puuhaprojektista nimeltä Zunystore.fi), niin My o  Pauliina oli sitten bongannut nettikauppamme ja tarjosi meille mahdollisuutta päästä mukaan heidän X-MAS GARAGEen. Suostuimme ja tänään avatussa joulukaupassa on kasa meidän bookendejä, doorstoppeja ja paperweightejä. Sekä kaikista paras, eli jättikirahvi. Kauhea sanoa, mutta sisimmissäni toivon, ettei kukaan ostaisi sitä isoa kirahvia, sillä se on niiiin hieno ja haluaisin sen kotiin. :D

Olemme Pasin kanssa tästä joulukaupasta todella innoissamme, sillä putiikki on mitä tyylikkäin. Siellä on mukana myös joitain omia lempibrändejä, kuten R/H:n tuotteita, Lumi-laukkuja ja aivan ihania Teemu Järvi Illustrationsin tauluja (meillä on tuollainen Jänis-taulu itsellämme). Todella jännä fiilis kun omat tuotteet pääsevät heti näinkin hienoon seuraan.

Eli nyt kaikki joululahjat kannattaa ostaa XMAS GARAGEsta! Alla ottamani promokuva Züny-poroista. :)



Mistä X-MAS GARAGEssa on kyse?
Jouluinen design-garage avataan Aleksanterinkadulle Kluuviin kuukauden ajaksi (23.11.-23.12.2014). Yli 300 neliön X-MAS GARAGEen mahtuu stadin coolein lahjakauppa, Brooklyn Cafe, pingislounge ja paras jouluboogie.

Sen lavalaatikoista löytyy pukinkonttiin mm. designia, kirjoja, suklaata ja muita herkkuja, fillareita, vintage-huonekaluja ja –esineitä, kynttilöitä, valaisimia, joulupapereita, sisustusesineitä ja  -tekstiilejä, leluja, koruja ja muita asusteita.

Aukioloajat: 23.11.-23.12. 2014 (ma-pe 11-19, la 10-17, su 12-17)
Osoite: Aleksanterinkatu 9, Kluuvi, Helsinki (My o Myn naisten myymälää vastapäätä). Sisäänkäynti tilaan suoraan Aleksanterinkadulta

27. lokakuuta 2014

Tähän olisi ollut kiva saada joku hyvä otsikko, mutten keksinyt mitään

Milalla on ollut viime viikot todella aktiivista aikaa. Hän ei pysy yhtään paikallaan vaan koko ajan vähtää ja vääntelee. Olemme Pasin kanssa antaneet sille verbinkin: "milaaminen": :D Tietysti se on ihan mukavaa kun hän osoittaa olevansa tarkkaavainen, atleettinen ja utelias, mutta välillä se on haastavaa. Etenkin silloin kun itse tekisi mieli vain heittäytyä sohvalle.

A photo posted by Helene Auramo (@heleneauramo) on

Lauantaina oli siskoni häät ja olimme Pasin kanssa yötä myöten ulkona. Toivottavasti omat hääni voisivat olla samanlaiset, yhtä välittömät ja hauskat. Pidin siellä myös pienen puheen. En ole pitänyt paljon tuollaisia henkilökohtaisia puheita. Pidän lähinnä vaan työjuttujen merkeissä esityksiä ja siksi en oikein innoissani ole puhumassa muualla.


Viikonloppu ja kiireinen viime viikko kostautuivat ja olen ollut ihan älyttömän väsynyt tänään... Ja huonolla tuulella myös väsymyksen takia. Illalla tein Zuny-juttuja. On ollut muuten ihana saada palautetta meidän päivityksistä (mm. Instassa). Niitä on kehuttu ja moni on luullut, että olemme saaneet kuvat jostain. Mutta ei, ne on otettu ihan itse. :)

Nyt menen katsomaat Netflixistä Modernia perhettä. Sinne oli tullut uusia jaksoja! Jeejee!

19. lokakuuta 2014

Mila 6kk:tta, kosinta ja nettikaupan pystytys

Mila on tänään tasan kuuden kuukauden ikäinen. En vaan voi käsittää kuinka nopeasti aika on mennyt. Iltapäivällä meillä oli käymässä lähisukulaisia. Mummo oli tehnyt hienon joutsenkakun. Itse päivänsankari päätti saada aamulla ihmeelliset raivarit (hampaat tulossa?) ja nukahti viitisen minuuttia ennen vieraita. Nukkui sitten puolitoista tuntia putkeen ja kun heräsi aloitti taas saman huutoshown. Sitä se on siiten ollut tänään melkeen koko illankin.



Päivän kohokohta oli se kun vanhempani toivat minulle DVD:n, joka sisälsi vanhoja kaitafilmejä minusta alle vuoden ja kahden vuoden iässä. En ole kaikkia niitä pätkiä koskaan nähnyt ja olin aivan super innoissani. Oli jännä vertailla Milaa nyt ja minua samanikäisenä. Me näytimme hieman samalle pienenä, mutta emme todellakaan ole toistemme kopioita vaikka aika moni sanookin, että näytämme samalle.


Perjantaina minua kosittiin. Sanoin kyllä. :) Tämä kosinta tuli aivan yllätyksenä. Se hetki oli siksi todella kummallinen. Menin niin hämilleni, koska en ollut osannut yhtään odottaa. Myöhemmin illalla ei siksi saatu nettikauppaa pystyyn vaan avasimme sen lauantaina, eli se löytyy nyt täältä: Zunystore.fiInstagramista, Facebookista sekä Twitteristä. On ihanat fiilikset sen suhteen. Nyt me osataan pystyttää nettikauppa ja listalla on heti pari muuta nettikauppaa, mitä pitäisi alkaa työstää. Ne on kyllä hieman helpompia pystyttää, koska tuotteet ovat simppelimpiä. Jos nettikaupan perustaminen kiinnostaa, bloggasin siitä Bloggerialiin oman postauksen.

Jännittävä viikko siis takana. Hyvä viikko kaikinpuolin. Ensi viikko on myös jännittävä, sillä siskoni menee naimisiin. Pitäisi joku puhe ehkä pitää. Olisiko vinkkejä hyvään hääpuheeseen?

16. lokakuuta 2014

Nettikaupan perustamista

Nettikaupan perustaminen on kyllä ristiriitaista puuhaa. Minulle on muodostunut sitä kohtaan sellainen viha-rakkaus-suhde. 

Isäni on maahantuonut koko minun elämäni ajan tavaroita Suomeen ja Suomesta pois. Hän oli 80-luvulla jopa Sanriossa neuvottelemassa HelloKittystä ja sen tulosta Suomeen. Joku muu kuitenkin kerkesi ennen ja isommalla summalla. Muistan kuinka lapsena minua harmitti. Olisin halunnut kaikki HelloKitty-tuotteet. Kenelläkään muulla ei ollut niitä tuohon aikaan Suomessa.

Hieman photoshoppailtiin Zuneja. :D

Kun satuimme Pasin kanssa törmäämään Zuneihin (ovistoppereihin ja kirjapidikkeisiin) Singaporessa, me molemmat ihastuimme niihin. Selvittelimme asioita ja nyt ollaan siinä pisteessä, että sopparit on tehty ja olemme laitettaneet nettikauppan melkein pystyyn. 

Zuny

Tämä on ollut kuitenkin aikamoinen vuoristorata. On pitänyt opetella vaikka mitä juttuja ja hermot on mennyt moneen kertaan. Vuorotellen ollaan oltu valmiita luovuttamaan. Kuitenkin Pasi on jaksanut puskea asiaa eteenpäin ja siksi ollaan tässä. Tänään laitoin sivustolle tileja pystyyn Twitteriin, Instagramiin ja Facebookiin. Huomenna ehkä avaamme sivut ja viilaamme niitä sitten lennosta eteenpäin.

Tämän homman ohella on syntynyt pari uutta nettikauppaideaa. Saa nähdä missä välissä niitä kerkeäisi tehdä. Kerkeekö ollenkaan? Näillä näkymin ei. :D

1. lokakuuta 2014

Kuulumisia ja äidinmaidonkorvikkeista

On lomia ja "lomia". Nyt on menossa "loma". Tämä meinaa lähinnä sitä, että en ole toimistolla, mutta hommaa riittää niin töissä kuin harrastustenkin parissa. Milan kanssa luonnollisesti tulee myös oltua. Hän löysi eilen ensimmäistä kertaa oman jalkansa (ja laittoi sen suuhun).

Pasin chilinen papukeitto

Tänään kävimme kävelyllä koko perheen voimin. Oli ihana syysilma ja taivaalla lensi muuttolintuja. Kävimme juomassa kahvit kahvilassa ja käppäilimme kotiin. Huomenna menen yhteen sparrausjuttuun illalla ja varmaan jumppaan kahvakuulalla ihan pienen jumpan. Pasi on innostunut uudesta proteiinipitoisesta ruokavaliosta ja sitä tulee sitten itsekin syötyä. Tänään söimme jotain papukeittoa (kuva yllä).

Mökkisaaressa

Olimme viikonloppuna mökillä. Oli ihan mielettömän ihanat ilmat. Öisin oli pilvetöntä ja tähdet näkyivät todella hyvin. Näin monta satelliittia ja utuisen linnunradan. Tunsin itseni pieneksi. Rakastan tähtiä. Olen aina rakastanut. Pienenä minusta oli hienoa katsoa kuuta, vähän vanhempana maata yöllä pellolla pahvien päällä (ettei tulisi kylmä kun maa oli viileä) ja katsoa tähtiä yhdessä siskon, isän ja enon kanssa.

Minulla on nyt liikaa asioita meneillään. Olen ahminut innoissani paljon juttuja. Haluaisin olla kaksi ihmistä. Silloin saisin kaikki kiinnostavat jutut tehtyä. Pitää taas priorisoida. Tästä tuli mieleeni Slush. Sinne kannattaa mennä jos on yhtään kiinnostunut startupeista. Se on nykyisin pohjoismaiden suurin startup-tapahtuma. Olen muuten yksi sen perustajista. (Se mainittakoon tässä kohtaa, ettei joku hermostu "piilomainonnasta".)

Kivan kokoinen sieni löytyi mökkisaareltamme

Mila on jo yli 5 kuukautta vanha. Tässä kohtaa vauva (ainakin Milamo) alkaa reagoida ihan eri tavalla. Minusta tuntuu, että hän on jo ihminen eikä vauva. Hän nauraa, haluaa koskea esineisiin (ja repiä minun hiuksiani), osaa möyriä, osaa löytää katseellaan minut nurkan takaa jos puhun. Aamulla hän seurasi katseellaan Papu-kania pitkään. Papua ei kiinnostanut yhtään. :D

Vauva muuttaa asioita monella tavalla. Yksi asia, mikä on muuttunut on suhtautumiseni maailmaan ja etenkin Maapalloon. Pelkään, että maailma menee huonommaksi ympäristöltään ja muutenkin. Pelkään, että lapseni ei voi kasvaa samanlaisessa turvallisessa ympäristössä kuin minä sain. Suomen tilanteesta olen myös huolissani. Me elämme omassa kuplassamme ja olemme koko ajan jäämässä jälkeen. Mietin näitä asioita joka päivä ja sitä mitä voisin tehdä asioille. Monet kaverini, jotka ovat olleet hyväpalkkaisissa tehtävissä ovat muuttaneet ulkomaille. Mietityttää, että ketä tänne jää jos asioita ei saada kuntoon. Siksi kai myös teen sitä työtä mitä teen. Koen, että voin auttaa suomalaisia ja pohjoismaisia yrityksiä.

Milaa kiinnosti persialaismatto

Sitten viimeiseksi äidinmaidonkorvikkeista. Koska korvikkeet ovat herättäneet mielenkiintoa kommenttiosion puolella, halusin nyt nostaa sen aiheeksi myös postauksessani. En suosittele korvikkeita yleisesti, enkä osaa sanoa niiden osalta mikä on paras kaikille. Meille paras korvike on ollut Valion Tuuti. Sain siitä suosituksen eräältä tutultani, joka on perehtynyt aiheeseen enemmän. Testasimme sitä sekä Nania ja Arlan orgaanista korviketta. Tuuti oli ainoa, joka tuntui vauvalle parhaalta. Eli se ei kiertänyt mahassa. Siksi päädyimme käyttämään sitä. Kun yksi toimii sitä jumittuu sitten siihen.
Toinen keskustelu kommenttiosion puolella on liittynyt rokotteisiin. Siihen minulla on kovin lyhykäinen vastaus: tulemme antamaan vauvallemme rokotteita.
Mukavaa iltaa! 

22. syyskuuta 2014

Kuulumisia

Viikot ovat taas vierähtäneet. Minulla oli kasa asioita listattuna mistä pitäisi kirjoittaa, mutta sitten kaikki muut jutut ovat vieneet voiton. Olen illat hengannut Milan kanssa. Päivät on menneet töissä ja sitten myöhään illalla olen puuhannut sitä sun tätä, lähinnä siivousta tai nettikauppajuttuja. Olemme pystyttämässä sellaista ja aikaani on viimeksi mennyt mm. tuotekuvien ottamiseen. Ja kivaa on ollut oppia uusia juttuja. Mutta muutama vinkki niille, jotka harkitsevat nettikaupan perustamista: a) se ei ole niin helppoa kuin voisi luulla b) se vie enemmän aikaa kun on ajatellut c) se vaatii monia erilaisia taitoja, jopa sellaisia mitä ei heti tule mietittyä kuten kirjoitustaitoa. Toistaiseksi ei kuitenkaan kaduta, vaikka kotimme onkin nyt täynnä tavaraa. Kerron tänne heti kun kauppa on pystyssä.

Mitä sitten minulle muuten kuuluu? :) Hyvää. Olen rakastunut, innostunut, inspiroitunut ja elämääni tyytyväinen (en nyt keksinyt muuta adjektiivia tähän, mutta oikeasti olen enemmän kuin tyytyväinen). Enkä nyt edes liiottele. Tuosta voisi siis päätellä, että olen onnellinen. Ja niin olenkin. Kaikki on hyvin. Paitsi nyt Milalla on hieman kuumetta. Se on onneksi nyt laskenut ja nyt hän nukkuu.
Minusta tuntuu aina silloin tällöin muuten oudolle se, että ihmiset tuntuvat etsivän onnellisuutta kuin se olisi joku ultimate-päämäärä, jolloin kaikki olisi hyvin... Minäkin etsin ennen. Mutta vasta nyt ymmärrän, että sen etsiminen ei auta. Se pitää itse luoda ja se on olotila. Nykyään kun se on osa omaa elämää, sen unohtaa helposti. 
Joitakin muuten varmasti ärsyttää tämä oman onnen esiintuominen. Mistä se johtuu, että tulee jotenkin sellainen olo, että jos sanoo olevansa onnellinen niin sen voisi menettää. Miksi suomalaisuuteen tuntuu kuuluvan se, että sitä pitäisi jotenkin peitellä. On jotenkin sallitumpaa, että valittaa.

Tällaisia iltapohdintoja tänään. :) Kiitos muuten kaikille lukijoille, jotka ovat kommentoineet, että blogiani on ollut ikävä. <3 Ylläolevat kuvat ovat uusia tauluja, joita olen ripustellut seinille. 

Jaa blogikirjoitus kavereillesi